Kesän reissuvillitys iski heinäkuussa, jolloin rajat Baltiaan aukenivat jälleen.
Heinäkuun alussa lähdettiin Lilon kanssa Anitan ja Hetan hyvässä seurassa kohti Latviaa ja Liettuaa. Latviassa terrierien ryhmänäyttelyssä Riikan lähellä Lilo sai junnusertin ja oli Rotunsa Paras. Tuomari oli viehättävä Inese Pablaka. Latviassa majoituimme Hotel Vilmajassa, jonne oli kätevä ajaa ja jossa oli helppo ulkoiluttaa koirat.

Liettuassa Jurbarkasissa ‘vara’tuomari veti kevyesti ‘kotiinpäin’ ja näyttelystä ei jäänyt mainittavaa jälkipolville. Liettuan hotelli Kaunasissa oli mahtava, Daugirdas, ihan vanhan kaupungin ytimessä. Yläpuolen kuva on hotellin ravintolaterassilta, josta oli hieno näköala kaupungin ylle.

Seuraavana viikonloppuna lähdettiin reissuun Pappa ja Viivi seuranamme – tällä kertaa kohti Pärnua ja sen kaksipäiväistä kv-näyttelyä. Pärnussakin yllättäen kaikki nartut olivat junnuja ja lauantaina voiton vei kaunis kilpasisko. Sunnuntaina tuomari Nicola Smolic laittoi Lilon joukon kärkeen ja tuloksena junnuserti ja Vastakkaisen Sukupuolen Paras-sijoitus.

Viivi oli reissussa mukana näyttämässä Lilolle hotellimatkustamisen mallia…

Ja hulluja kun oltiin, pitihän vielä lähteä hakemaan sitä toista Liettuan junnusertiäkin, jotta saisimme kasaan kaivatun Baltian Juniorimuotovalio-tittelin. Viime perjantaina siis junnut kaikki kyytiin ja taas Volvon nokka kohti Tallinnaa ja siitä eteenpäin kohti Ukmergeä Liettuassa. Yksin ei sielläkään oltu junnuluokassa, yllätys yllätys. Lauantaina virolainen tuomari Kalvo Kriisk sijoitti Lilon ykköseksi ja sieltähän se junnuserti napsahti. Kaupan päälle tuli myös Rotunsa Paras-sijoitus. Sunnuntaina kiersimmekin sitten kohteliaina näyttelypaikan kaukaa ja käytimme päivän rauhassa matkustaen ja ostoksilla Riikassa ja Pärnussa.

Summa summarum: jahka hetken lähettelemme hakemuksia ja euroja eri paikkoihin, pitäisi paluupostissa tulla niin Viron, Latvian, Liettuan kuin Baltiankin juniorimuotovalio-ruusukkeet ja diplomit. Jei!

Kotona ei olla ehditty siis oikeastaan muuta kuin piipahtaa, mutta sekin aika on käytetty hyvin hyödyksi.

Jos joku jäi ihmettelemään tuota otsikkoa, niin tässä selitys… Marko kotimatkalla Liettuasta pohti Junior Champion-sanojen todellista merkitystä ja totesi sitten, että sehän on siis melkein sama kuin Babyporkkana. Ei ihan oikea iso porkkana, mutta porkkana kuitenkin. Hetken hiuksia harottuani ymmärsin: junior champion = babyherkkusieni, ei ihan täysikokoinen, mutta sieni kuitenkin… Että tällaista filosofista ajattelua tämän kaiken reissaamisen jälkeen.

Nyt on Markonkin loma vihdoin alkanut ja Viivin vesiriistatreenit saavat jatkua. Jahka Lilon tukka hieman alasajon jälkeen taas kasvaa, pyörähtänemme muutaman kerran kotimaisissakin kehissä loppukesän ja alkusyksyn ulkonäyttelykaudella.