Yokon juoksuja odotettiin alkavaksi viimeistään touko-kesäkuussa. Juuri kun oli aikeissa varata kaksijalkaisten ‘rillureissu’ muualle, päätti Yoko kuitenkin aloittaa ne etuajassa ja lentomatkasuunnitelmat vaihtuivat automatkaksi Tanskaan. Viimekertaisella Tanskan visiitillä tapasimme myös silloisen Viivin sulhasen Charlien isän Joeyn, johon ihastuimme kovin. Joeyn ystävällinen, avoin ja iloinen olemus jäi hyvin mieleen ja Yokon sulhasta miettiessä se oli meille luonnollinen vaihtoehto.

Joey, oikealta nimeltään Sweetjumper’s I Am Legend, täytti juuri 7. Se on pieni, jäntevä, vahvaluustoinen, tasapainoisesti kulmautunut ja äärimmäisen kauniisti liikkuva poika. Sulkahattu päässä säkäkorkeudeksi voitaneen mitata 34cm. Joey on varustettu täydellä saksipurennalla, sen silmät on juuri taas tarkastettu terveiksi ja polvet myös virheettömät.
Joey on linssiluksaation (PLL) osalta terve kuten myös Yoko. Joey on luonnollisesti myös ataksiatestattu; LOA-ataksian (myöhään puhkeava ataksia) osalta terve, mutta SCA:n (spinoserebellaarinen eli nuoren iän ataksia) osalta Joey on kantaja. Molemmat näistä ataksiamuodoista periytyvät resessiivisesti, joten jalostukseen käytettävistä koirista toisen tulee olla terve – ja näinhän on Yokon tilanne. Tällöin tulevat pennutkaan eivät voi sairastua ataksiaan.

Yoko on sekin kooltaan hyvin ‘nafti’ – 32cm ja ‘risat’. Se on voimakasrunkoinen ja -tahtoinen sopivan energinen tyttö. Yokolla on mielestämme hyvä määrä draivia ja vilkkautta – se ei ole liian vilkas eikä millään lailla vaativa koira. Yokon silmät ja polvet ovat myös terveiksi todetut. Yoko on Joeyn tapaan perusterve parson, joka ei ole turhia lääkärireissuja tehnyt.

Tässä kuvia Joeysta:

Viikolla 19 käymme tiineysultrassa ja mikäli kaikki on sujunut toiveidemme mukaisesti, näkevät uudet ihanaisemme päivänvalon helluntaiviikonloppuna kesäkuun alussa.