Meidän karvajengi liikkuu syksyisin paljon metsässä – joko keräämässä suppilovahveroita tai sitten hirvikärpäsiä. Jos ollaan vapaana, aina on gps-paikantimet kaulassa. Takaisin omatoimireissuilta tullaan joskus enemmänkin likaisina, kuten tässä Viivi:

Muddy dog, happy dog?
Päivittäin lenkkeilemme myös tuon oman peruslenkkimme, jolloin näin harvaan asutulla alueella käytössä on pitkät flexit.
Niillä on puolensa ja puolensa 🙂

Lego-mummu jäi ihastelemaan syksyn värejä ja tuli samalla ikuistettua kameran muistiin.

Ostimme kaikille ihanat uudet ja kahisemattomat Hurtta Monsoon-sadetakit niiden monipuolisten säätömahdollisuuksien ansiosta.
Tässä Viivi testaa omaansa.

Tällainenkin vaurio ollaan tämän syksyn aikana koettu ja hoidettu. Jostain ihmeestä Viivin varvasväli otti ja turposi sekä muodosti anturan reunaan lukemattoman määrän pieniä vesikelloja. Tassu oli todella kipeä ja useampi päivä mentiin kipulääkkeen turvin. Hetken sitä hoidettuamme anturan ‘orvaskesi’ alkoi vähitellen irrota kunnes vaihtui hitaasti kokonaan. Useampi viikko tässä projektissa vierähti, mutta nyt on menomono jälleen uudenveroinen, jos ei jopa sitäkin parempi.

Jos ja kun ei olla lenkillä, köllitään rauhassa kotona. Tuossa ylhäällä lähinnä luottomallin Solon tyylinäytteitä.

Köllimisen lisäksi osaamme kerjätä – ja olla viattomia 🙂