Jo viime vuonna piti uskaltautua Viivin kanssa vesiriistakokeeseen, mutta vasta tänä kesänä saatiin niin sanotusti ‘kuparinen puhki’ asian suhteen. Koeilmo lähti Iitin Säyhteellä pidettävään VERI-kokeeseen ja koepaikkakin saatiin.

Treeni on sen verran Viivin kanssa ‘vaiheessa’, että tavoitteena oli saada kokeesta tulos, ei sen kummempaa. Veteen Viivi menee innokkaasti, mutta hakualueen tiesin suppeaksi. Linnun se kyllä myös hakee, mutta ohjaajalle käteen luovuttamisesta ei ole vielä toivoakaan. Kuivalle maalle tuo riistan aina.

Olimme kokeen ainoat ensikertalaiset ja tuomarit Asko Kukkola ja Krista Arminen selvensivät meille koesääntöjä joka suorituksen yhteydessä kiitettävän avuliaasti. Aloitimme päivän laahausjäljellä, jonka arvosteli Asko. Viivi jäljesti reippaasti ja innokkaasti jotakuinkin suoraan linnulle, jonka luokse pysähtyi. Asko mieltyi Viiviin ja sen työskentelyyn siinä määrin, että tuli vielä kokeen jälkeenkin sanomaan haluavansa nähdä Viiviä tulevaisuudessa uudelleen VERI-kokeissa. Viivi jäljesti liinassa ja sai siitä maksimipisteet 6/10. Ensi vuodeksi treenaamme jäljestystä vapaana, jolloin olisi mahdollisuuksia myös korkeampiin pistemääriin.

Jäljen jälkeen ryhmämme siirtyi rantaan ja vuorossa oli tyhjän haku. Viivi lähti vauhdilla veteen ja suoraviivaisesti suhteellisen kauas ensimmäisten lumpeiden luo. Se ei tehnyt tarkistuksia molemmin puolin kasvavaan kaislikkoon, joten lähetin sen uudelleen hakuun – tällä kertaa kahden kiven avustuksella. Viivi tsekkasi kivien paikat ja palasi rantaan. Vaikka aikaa olisi ollut vielä runsaasti jatkaa hakua, sanoin tämän riittävän meille. Kivet ja puutteellinen haku pudottivat odotetusti pistemäärää – ja tästä osiosta 4/10. Viidellä pisteellä kokonaispistemäärämme olisi riittänyt hyvinkin 2. palkintoon. Seuraavassa kokeessa kivet jäävät siis taskuun ja treenaamme nyt enemmän ohjattavuutta.

Viimeiseksi Viivi pääsi noutamaan riistan, joka oli tässä kokeessa tavi. Siinä ei kauaa kulunut, mutta ampumisen ajan pidin kevyesti pannasta kiinni. Tavin Viivi toi kuivalle maalle. Krista antoi tästä 7/10.

Yhteispistemäärä 17/30 ja 3. palkinto. Kokeeseen osallistui 12 koiraa, joista neljä sai tuloksen. Aika huippua siis!

Tässä vielä koekertomus:

Jäljestäminen: nopeatempoisesti jäljelle. Maa- sekä ilmavainua käyttäen, joko jäljellä tai sen molemmin puolin edeten kohti lintua. Aivan lopussa tuuli painaa rinteessä hajua ja ilmavainuisesti suoraan kohti lintua, minkä osoittaa selvästi. 6 pistettä

Haku: koira hakee suoraviivaisesti ohjaajan heittämien kivien (2 kpl) luota. Lupaava koira, jolta olisin toivonut laajempaa hakua.
4 pistettä

Nouto: koiraa pidetään kevyesti kiinni laukauksen ajan. Noutaa linnun ja tuo sen ohjaajan saataville.
7 pistettä

Koeilmon olen laittanut nyt kahteen muuhunkin kokeeseen ja jos niihin pääsemme, kokeilemme tyhjän hakua ilman kiviä.